Pandabearbooks

2,5 tähteä, mutta pyöristetään nyt ylöspäin.

En pitänyt yhdestäkään tämän kirjan hahmosta. Kirjailijan näkemys on ilmeisesti se (ainakin tämän kirjan maailmassa), että huonot ihmiset tekevät pahoja asioita huonoille lapsilleen joko suoraan tai välillisesti, ja kaikki ansaitsevat sen minkä saavat. Joissain kirjoissa kirjailija onnistuu luomaan moniulotteisia hahmoja, joilla on sekä hyvät että huonot puolensa. Tämän kirjan hahmoilla ei ollut hyviä puolia.

Se missä kirjailija onnistui, oli ympäristön hienovarainen kuvailu. Tunsin paikoitellen kesäyön lämpimän tuulenvireen kuin myös lokakuun kurjuuden ikkunalasin takaa. Mitään muuta positiivista en tuntenut tätä kirjaa lukiessani. Ehkä kirjan pointti oli se, että ihmiset kokevat myötsyntyistä tarvetta hakea oikeutusta paskoille teoilleen jumalista ja uskonnosta.

Olisin voinut antaa tälle kirjalle huonommankin arvosanan siltä pohjalta, että en pitänyt siitä, mutta varovainen 2,5/5 tähteä tulee sillä varauksella, että kirjailija mahdollisesti halusi välittää tämän kurjan kuvan ihmisyydestä ja uskonnosta, ja onnistui siinä mainiosti. Jos kirjailijalla oli jokin muu tavoite, meni se allekirjoittaneelta erittäin raskaasti ohi.

En aio lukea uudelleen, enkä ihan äkkiä aio myöskään lukea mitään muuta Hautalalta.